Tervetuloa!

Fräntilä on noin sadan asukkaan kyläyhteisö Kauhavan kaupungissa Etelä-Pohjanmaalla, entisen Kortesjärven kunnan alueella. Kortesjärvi liitettiin Kauhavan kaupunkiin vuoden 2009 alussa. Kortesjärven kirkonkylästä on Fräntilän kylään matkaa noin 5 km.

Kylän pääelinkeinot ovat edelleen maanviljely ja karjanhoito.

Fräntilän kuuluisalla sillalla tapahtui Häjyjen valtakaudella 1889 veriteko, peräti miestappo. Tapahtuneesta veriteosta sepitettiin tapahtumia romantisoiva viisukin.

Kylän historiaa

Kortesjärven Fräntilän elinvoimaisen kyläyhteisön tiedetään saaneen alkunsa 1630-luvulla. Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön levittäytyessä jokiväyliä ja muita vesireittejä myöten kohti sisämaata alue houkutteli uudisasukkaita runsasriistaisena. Purmonjokea pitkin saapuneet uudisasukkaat lienevät ihastuneen myös Fräntilän jykeviin metsäalueisiin. Seuraavan parin vuosisadan ajan toimeentulo olikin riippuvainen tervanpoltosta ja erikoispuiden hankinnasta rannikon laivatelakoiden tarpeisiin.

Talojen rakentamisen kautta siirryttiin Fräntilän kylällä eräkaudesta vakinaisen asutuksen kauteen. Peltoja raivattiin ja myöhemmin siirryttiin kytöviljelyyn. Ensimmäisenä fräntiläisenä veroluetteloihin merkittynä talonmiehenä mainitaan Frändi (myöhemmin Fränti) vuodelta 1687. 1700-luvun alkuvuosikymmenet olivat koko Suomessa raskasta aikaa. Venäjäläismiehitys, sodat, kulkutaudit ja katovuodet vaativat veronsa myös Fräntilän kylässä. Useat kortesjärveläiset talot joutuivat tuolloin veronmaksukyvyttöminä autioiksi ns. kruununtiloiksi. Fräntin perintötalo selvisi kuitenkin tuonkin ajan rasituksista lähinnä tervan (jota käytettiin verojen pääasiallisena maksuvälineenä) ansiosta. 1700-luvun lopulla alkoikin sitten taloudellinen nousukausi, joka vaikutti myös kylän väkilukuun: vuosisadan lopulla Fräntilässäkin oli jo neljä savua.

Kortesjärvellä suoritettiin 1800-luvun alkupuolisikolla peltojen ja niittyjen sekä metsien isojako. Koska pelkkä Fränti-nimitys ei talojen osalta taannut enää riittävää selvyyttä, tarvittiin lisämääritteitä. Syntyi mm. Ala-Fränti ja Mäki-Fränti. Raivattujen torppien ja 1800-luvun jälkipuolen jakojen jälkeen Fräntilään oli pääsääntöisesti muotoutunut jo tämän päivän kaltainen kylämuodostelma.

Fräntilän alue laajeni myöhemmin käsittämään varsinaisen kylän lisäksi myös Mirkunmäen, Mantelan ja Joen alueet. Näiden alueiden asuttamisen voi laskea pitkälti Fräntilän Sahan ja Myllyn luoman vaurauden sekä sotien jälkeisen siirtolaispolitiikan ansioiksi.

Kolmen mökyläkiviarkun varaan rakennettiin puukantinen ja -kaiteinen silta 1800-luvun puolessa välissä Kortesjärvi-Alahärmä -tien rakentamisen yhteydessä. Tämä silta, jolla puukkojunkkarikautena tapettiin mies, palveli käytössä 1910-luvulle saakka, jolloin se rakennettiin kokonaan uudelleen. Mökyläkivet vaihdettin kiilakiviin. Myös kansi ja kaiteet uusittiin ja maalattiin. Seuraavaksi siltaa restauroitiin Purmojoen perkauksen yhteydessä 1938. Tuolloin kansi kaiteineen uusittiin ja tervattiin. Kortesjärvi-Voltti -tien oikaisu kesällä 1969 teki uuden betonisillan myötä vanhan sillan tarpeettomaksi.

Kortesjärven Fräntilän kylästä oli kotoisin myös Järviseudun keskeisin jääkärivärväri Erkki Fränti (Erkinheimo v. 1935 lähtien). Saksaan jääkärikoulutukseen lähetettiin kaikkiaan 1510 alokasta ja jääkärien pääjoukon saapuessa Vaasaan helmikuussa 1918 heidän joukossaan oli 30 kortesjärveläistä. Erkinheimo oli myös perustamassa Kortesjärvelle suojeluskuntien “savuverhoa”, vapaaehtoista palokuntaa. Vapaussodan aikana, maan hallituksen hyväksyttyä palokuntasuojeluskunnat virallisiksi joukoikseen, yhdeksän kortesjärveläisenkin tie vei rintamalle. Koko suojeluskunta-ajan Erkinheimo toimi järjestössä aktiivisena.

Meijeri- ja kauppatoiminta

Fräntilän meijerin syntysanat lausuttiin osuusmeijerin perustavassa kokouksessa joulukuussa 1925. Perustettuun osuuskuntaan liittyi viitisenkymmentä jäsentä. Seuraavana vuonna valmistunut meijeri palveli uskollisesti 13 vuotta palaen maan tasalla joulukuussa 1938.

Vuonna 1879 voimaan astunut elinkeinovapauslaki vauhditti maaseudun kaupankäyntiä. Ensimmäisenä Fräntilässä esiintyneenä kyläkauppiaana pidetään Antti Jaakonpoika Fräntiä. Hän hankki myytävän tavaransa Ylisessä toimineeseen kauppaan pääasiassa Pietarsaaresta. Hänen kaupankäytinsä kannatti ilmeisesti hyvin, koska hänen kerrotaan perustaneen haaraliikkeen Purmoon. Varsinainen ensimmäinen Fräntilän kyläkauppias oli Vilho Salo, joka rakennutti kauppapuodin Joelle 1923. Kauppa oli aikansa mukainen sekatavarakauppa. Tärkeimpiä myyntiartikkeleita olivat silli, suola, jauho, sokeri, kangas sekä nautintoaineista kahvi ja tupakka. Kauppa toimi kylässä runsaat kolmekymmentä vuotta sulkien lopullisesti ovensa 1950-luvun puolivälin jälkeen. 1960-luvulla entinen kaupparakennus hajotettiin ja tilalle nousi omakotitalo. Kilpailija kyläkaupalle ilmaantui, kun vuonna 1950 Kortesjärven Osuuskauppa avasi myyntipisteen Fräntilään Erkki Erkinheimon taloon. Osuuskaupan myymälä siirtyi uusiin, suurempiin tiloihin syksyllä 1954 Leo Ylisen rakennuttamaan taloon. Osuuskauppa palveli kyläläisiä kolmekymmentä vuotta sulkien ovensa heikon tuloskehityksen seurauksena kesällä 1981. Pian myymälän sulkeutumisen jälkeen samoissa tiloissa aloitti toimintansa K-ryhmittymään kuuluva yrittäjä.

Fräntilän Saha ja Mylly Oy

Yhtenä kortesjärveläisen teollisen yritystoiminnan menestystarinana voidaan pitää Fräntiän Saha ja Mylly Oy:n toiminta-aikaa 1920-luvun alkuvuosilta 1960-luvun lopulle saakka. Osuuskuntatoiminnan innoittamina, viljan jauhatustarpeen kasvaessa ja sahatavaran rajun kysynnän seurauksena kylän isännät päättivät talvella 1922 oman sahan ja myllyn perustamisesta. Joelle, sillan viereen rakennettu kylän yhteinen tuotantolaitos valmistui jo saman vuoden joulukuussa. Varsinainen toiminta sahalla aloitettiin vuoden 1923 alussa. Tuhoisa tulipalo teki sahasta lopun vain viisi vuotta myöhemmin. Kylän isännät eivät silti masentuneet, vaan aloittivat pian uuden sahan rakentamisen vanhan paikalle.

1930-luvun alkupuolella puhjennut lama jätti jälkensä sahan toimintaan sahausmäärien jäädessä kolmannekseen. Taantumasta kuitenkin selvittiin ja vuonna 1936 valmistunut vehnämylly sahatavaran kysynnän voimistumisen lisäksi pelasta Fräntilän sahan vararikolta. 1950-luvulle tultaessa saha ei enää kannattanut ja aika oli ajanut sen ohi. Myllytoiminnan välttämättömyys ja laaja asiakaspiiri loivat joella silti vielä uskoa valoisampaan tulevaisuuteen.

Toimintansa aikana Fräntilän Saha ja Mylly Oy oli koko paikkakunnan huomattavimpia työnantajia. Sotia edeltäneisiin aikoihin saakka saha tarjosi kymmeniä työpaikkoja. Vuonna 1964 Fräntilän Saha ja Mylly Oy:n osakekanta siirtyi kokonaisuudessaan uusille omistajille: Kortesjärven kunnalle, Urho Pelliselle ja Antti Syväjärvelle. Kotitarve- ja traktorimyllyjen yleistyminen vei Fräntilän Myllyn viimeisetkin toimintaedellytykset. Syksyllä 1969 jo toisen kerran lähes 70 vuotta kestäneen toimintakautensa aikana Fräntilän Saha ja Mylly joutui raivoisan tulipalon uhriksi tuhoutuen täysin. Uutta laitosta ei enää rakennettu, tontille kohosi pieni varastorakennus, joka tänäkin päivänä muistuttaa Fräntilän Saha ja Mylly Oy:n maineikkaasta menneisyydestä.

Postitoimintaa

1900-luvun alussa fräntiläiset saivat postinsa pari kertaa viikossa hevosvoimin. Fräntilässä posti jätettiin vuodesta 1927 lähtien postipysäkki Peltotupaan, josta kyläläiset kävivät postinsa noutamassa. Postihallitus päätti sotien jälkeen vuonna 1945 muuttaa Peltotuvan postipysäkin viralliseksi postiasemaksi. Lopuksi Osuuskaupan myymälässä toiminut postiasema tuli tiensä päähän 1.5.1994, kun Posti- ja telehallitus päätti tämän toimipisteen lakkauttamisesta.